KIVI KIINNOSTAA, MUTTA MIKSI? Ohjaaja Wallgrenin ja dramaturgi Buchwaldin haastattelu

KIVI KIINNOSTAA, MUTTA MIKSI?

4 KYSYMYSTÄ ALEKSIS KIVEN OHJAAJA WALLGRENILLE JA DRAMATURGI BUCHWALDILLE

Kansallisteatterin 150-vuotisjuhlavuodelle Suurelle näyttämölle tuodaan aiheellisesti Red Nose Companyn Aleksis Kivi, jonka kansallisromanttista maailmaa säestää kamariorkesteri Avanti. Ensi-iltansa teos saa 17.2.2022, josta se jatkaa kiertueelle eri puolelle Suomea. Haastattelin teoksen dramaturgia Eva Buchwaldia, joka toimii myös Kansallisteatterin vakituisena dramaturgina, sekä ohjaajaa Linda Wallgrenia sähköpostin välityksellä. Olen itse teoksesta täpinöissäni. Kivellä on minulle erityinen paikka sydämessä ja hänen viimeiseksi lauseekseen huhuttu Minä elän koristi aikoinaan huoneeni seinää. Katsotaan, mitä tekijöillä on sanottavana:

OHJAAJA LINDA WALLGREN

Mikä Kiven elämässä tai teksteissä inspiroi sinua ohjaajana?

Aleksis Kivessä kiehtoo taiteellisessa mielessä hänen rikas ja omintakeinen kielensä, tuotannon monipuolisuus ja eloisuus sekä kepeän pinnan alla piilevät syvät aiheet ja syvän inhimilliset kysymykset. Kiinnostavaa hänen henkilössään ja elämässään puolestaan on se, että vaikka niitä on paljon, niistä tiedetään lopulta hyvin vähän mitään varmaa, jolloin olemme jo lähtökohtaisesti jonkin kollektiivisen myytin ja monumentin purkamisen ja tutkimisen äärellä, myös suhteessa koko kansallisuuden ideaan. Inspiroivaa on myös se, kuinka moderni ja lukenut sekä aikaansa seuraava Kivi oli, ja miten se näkyy hänen tuotannossaan, paljon eurooppalaisempi kuin ehkä ajatellaankaan.

Vaikuttavin tai mieleenpainuvin Kiven teos, jonka olet nähnyt?

Olen nähnyt useita hienoja - ja huonoja - Kivi-tulkintoja hänen eri teoksistaan, ja on erittäin haastavaa nostaa yksittäistä teosta ylitse muiden. Kuitenkin Riihimäen vankilan asukkaiden esittämänä toteutettu Kullervo vuonna 2018 oli mieleenpainuva. Kun koston, omien valintojen vaikutuksen, epäonnisen kohtalon ja toisaalta toivon mahdollisuuden tematiikasta puhuu itse kiven sisässä istuva ihminen, moni repliikki tuntuu äkkiä painavammalta, kuin silloin kuin sen lukee "vain" repliikkinä.

Lempilainauksesi Kiveltä?

"Siis kaikki hyvin" - kaikin puolin arkkitraagisen Kullervo-näytelmän avausrepliikki, lausujana Kullervon orjuuttajasetä Unto.

Mikä oli matkasi tämän teoksen ohjaajaksi?

Timo ja Tuukka ottivat minuun yhteyttä noin puolitoista vuotta sitten, ja kertoivat ajatuksestaan tehdä tällainen teos. Emme olleet varsinaisesti työskennelleet yhdessä aiemmin, mutta nähneet toistemme teoksia ja arvailleet tahoillamme, että tapamme työskennellä teatteriteosten parissa voisivat hyvinkin muodostaa jotain hyvällä tavalla yllättävää ja inspiroivaa. Erityisen hauskaa mielestäni oli, että olin puhelun tullessa parhaillani suunnittelemassa uutta sovitusta Kiven Kullervosta ja tehnyt muutenkin Kiven äärellä töitä aiemminkin, mutta tästä Timo ja Tuukka eivät olleet tietoisia, vaan syy ottaa yhteyttä oli ennemminkin estetiikka ja tapa lähestyä näyttämöä.

Tapasimme, keskustelimme ja innostuimme tavalla, joka vahvisti epäilyksemme, ja päätimme tehdä teoksen. Vuoden yhteisen työn jälkeen ollaan tässä - vihdoin pian yleisön äärellä.

DRAMATURGI EVA BUCHWALD

Mikä Kivessä kiinnostaa edelleen meitä suomalaisia niin, että saamme sen Kansallisteatterin suurelle näyttämölle 150-vuotisjuhlavuodelle?

Aleksis Kiven elämä ja tuotanto heijastaa suomalaisen sielunelämän ikuista romantiikkaa ja karua realismia.

Onko teoksessa jotain lempikohtaasi tai -teemaa?

Lempikohtani tässä esityksessä on ehkä Lean ilmestys (lavastaja Tarja Simone tarjoaa meille upean visuaalisen tulkinnan siitä hetkestä) ja olen iloinen, että Kiven suuri sovinto-teema nousee vahvasti esille esityksessä.

Red Nosen Instagramissa kuvailit osuvasti seuraavaa: "(Kivessä) Pappi hänessä juhlii kaikkea pyhää ihmisluonnossa ja narri pilkkaa kaikkea naurettavaa ja nämä ääripäät ovat sulassa sovussa" Kertoisitko ajatuksestasi lisää?

Uskon, että esitys avaa tämän kaikkein parhaiten mutta lyhyesti koen, että hänen teoksissaan Kivi kuvaa ihmisen jaloja pyrkimyksiä, syviä tunteita sekä tyhmimpiäkin oivalluksia, ja kaikkeen tähän hän suhtautuu sekä suurella kunnioituksella, että lempeällä huumorilla.

Lempilainauksesi Kiveltä?

Pidän Topiaksen maailmankatsomuksesta Nummisuutareissa: Vetten päällä se pyörii, suuri kuin joulukaakku.-Niin on tämä mailma ymmyrjäinen ja soppia ja solia täynnä, joissa pian masennetaan mies. (Täyttää molemmat lasit viinalla). Mutta kas, kuin kaikki viimein ympäri käy, niin otammepa ryypin ja unohdamme kaikki. Ryypin otamme ja nauramme ja itkemme yhtaikaa elinkautemme retkille.

Esityskuva: Cata Portin

To post a comment, you must register and login.