Kalle Tahkolahden Pikku Prinssi sai hyvää palautetta niin pieniltä kuin vähän isommiltakin katsojilta.
“Se on kiva homma, et ensi-ilta tulee iha täytee. Se on tärkee juttu”, sanoo joku yleisössä.
Pikku Prinssi on Antoine de Saint-Exupéryn lastenkirja, jota on eniten käännetty ei-uskonnollinen teksti. Kalle Tahkolahden dramatisoima ja ohjaama Pikku Prinssi esitettiin 15.11. täydelle katsomolle.
Esitys on sangen minimalistinen: pysyvänä lavakuvana ovat lattialla ja serminä olevat ympyrät, jotka eittämättä muistuttavat planeettoja. Planeetta löytyy myös yleisön yläpuolelta, joka rikkoo hyvin neljättä seinää sen syttyessä ja mennessä pois päältä eräässä kohtauksessa.
Pikku Prinssin maailmaan vie meidät kaksi näyttelijää: nimikkoroolissa toimii Akseli Lehtinen ja muihin saappaisiin, kruunuihin ja työvälineisiin tarttuu Veera Väisänen. Lehtisen työskentely Pikku Prinssinä on maadoittuntuta, mutta elävää ja hän pääsee käyttämään koko tunnerekisteriään riemuisasta itkuiseen, uteliaasta vihaiseen. Väisänen on todella lahjakas tekemään useita eri hahmoja pienien muutosten avulla, kun Pikku Prinssi vierailee planeettojen ja niiden asukkien luona ennen Maapallolle tuloa. Matkan esillepano pienine vihjeineen aktivoi myös oman mielikuvituksen ennen kokonaisten hahmojen paljastusta ja tuo tarinaan visuaalita rytmiä.
Valot ja äänet (Tero Enroth) väri- ja äänitehosteineen vievät meidät eri paikkoihin ja tunnelmiin vaivatta. Näyttelijätkin ovat tehneet tarkkaa työtä Enrothin työn kanssa, koska Prinssin ja kuninkaan dialogi menee hykerryttävästi yksiin kappaleen taukojen kanssa.
Esityksen loppupuolella, kun Prinssi saapuu ruusutarhaan, jää kohtaus hieman vaisuksi Prinssin ollessa yksin lavalla ruusujen (jota markkeeraavat ruusun terälehdet) kanssa. Esimerkiksi ruusujen kaikuva, taustalla kuuluva hihitys olisi tuonut kohtaukseen enemmän eloa.
Kaikki tärkeä on näkymätöntä silmille
Esityksen jälkeen kyselin hieman palautetta, erityisesti pieniltä katsojilta:
“Oli hauska”, 8v.
“Tosi hauska”, 10v.
“Kiva! Kaikki oli parasta”, 6v.
“Koskettava ja herkkä”, 45v.
“Kettu kohtaus oli hyvä”, 8v.
“Kiva. Kettu oli vähän hassu”, 6v.
“Kettu kohta jäi mieleen ja kun Pikku Prinssi meni pois ja nauroi. Nauratti kaikki hahmot ja kun kuningas käski!”, 5v.
Kaiken kaikkiaan Pikku Prinssi on hurmaava esitys aikusten maailman tympeydestä rinnastettuna vilpittömän, rohkean Prinssin uteliaisuuteen. Esityksessä on hyvä kuljetus eri tapahtumien välillä, eikä se jätä kylmäksi, vaan tarjoaa meille teatterin taikaa yllätävinkin keinoin!
Kuvat: Tiia Öhman
Artikkeli: Rosanna Ilo Liuski
Liput: https://kauppa.kut.fi/
Videos